Kasvata liiketoimintaasi hallitusti -
Mistä löytää kasvua, PK-yritys?

Kasvuhalukkuutta on, mutta keinot ovat usein hukassa. Arjen liiketoiminnan pyörityksessä yrittäjä ei ehdi miettiä kasvun edellyttämiä keinoja tai suunnitella toimintaansa kasvuhakuisesti.

Et ole yksin, yrittäjä! Lue alta ajatuksia yrityksen kasvusta.

Maija-Leena Rissanen

PK-yritysbarometri maalaa kuvan PK-yrittäjän arjesta

Puolen vuoden välein päivittyvä PK-yritysbarometri julkaistiin syksyn 2018 osalta viime viikolla eli 11.9.2018. Jälleen tässä Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa barometrissa on paljon mielenkiintoista tietoa siitä, miten pienet ja keskisuuret yritykset näkevät oman taloutensa ja omat toiminta-edellytyksensä sekä omaan toimintaansa vaikuttavat liiketoiminta-ympäristössä tapahtuvat muutokset. Tällä kertaa vastauksia oli antanut 4600 pk-yritystä.

Raportissa käydään yleisesti läpi koko Suomen kattavasti yritysten näkymiä ja tuloksia käsitellään myös toimialoittain, mutta paikallisesti on saatavilla myös alueelliset vertailut siitä, kuinka alueelliset yritykset vertautuvat koko maan tilastoihin. PK-yritysbarometri on kattava katsaus ja siitä voisi kommentoida useaakin asiaa, mutta tällä kertaa silmääni sattuivat erityisesti kasvuun liittyvät aiheet.

“Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen onkin taitolaji.”

PK-yritykset ovat merkittävä työllistäjä

Vuonna 2016 Suomen yrityskannasta 93,3 % oli alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä, kun koko pk-sektorin (= kaikki alle 250 henkilöä työllistävät) laskettiin olevan 98,8% yrityskannasta. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 59% kaikesta suomalaisten yritysten liikevaihdosta.  Mikroyritykset työllistävät neljänneksen kaikista työllisistä, kun koko pk-sektorin osuus on yhteensä 65%. Puhutaan siis merkittävästä yrittämisestä ja liiketoiminnasta työllisyyden näkökulmasta, kun pk-sektoria tarkastellaan. Lisäksi huomattavaa on, että tarkastelujaksolla työllisyys lisääntyi erityisesti mikroyrityksien osalta.

PK-yritysbarometri kertoo, että pk-yritysten liikevaihdon kehitysodotukset ovat heikentyneet verrattuna edelliseen barometriin, toisin sanoen yritykset näkevät kasvun olevan pienempää kuin aiemmin oletettu, kuitenkin ollaan edelleen positiivisella odotuksella, joskin maltillisemmin kuin aiemmin.

Investointien ja rekrytointien suhteen ei olla kovinkaan optimistisia, vaan harva yritys näkee, että nämä ovat heidän tapansa kasvaa. Rahoituksen kiristyminen tietysti myös johtaa tähän tilanteeseen.

Alle puolet yrityksistä ilmaisee kasvuhalukkuuttaan

Barometrissa tuodaan esiin myös yritysten kasvuhalukkuutta. Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tieto. Voimakkaasti kasvuhaluisia on 9 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 35%, siis alle puolet yrityksistä miettii oikeasti kasvuun liittyviä asioita, miten kasvaa ja mistä. Toinen puoli yrittää pysyä omissa asemissaan tai ei ole edes ajatellut kasvua. Ja toki pieni osa miettii lopettamista.

Ei liene yllätys, että kasvuhaluisimpia ovat nuoret yritykset toimialasta riippumatta. Toisaalta voimakkaasti kasvuhaluisia ovat isommat pk-yritykset, ehkä siksi, että niillä on lähtökohtaisesti enemmän resursseja, aikaa ja rahaa investoida kasvuun. Lisäksi oma toiminta ja liiketoiminta on ehkä myös vakiintuneempaa kuin ihan pienessä tai nuoressa yrityksessä.

Yksi mielenkiintoinen näkökohta on myös miettiä ansioita. Vuonna 2016 tehdyn yksinyrittäjäkyselyn mukaan, joka toinen yksinyrittäjä arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen onkin iso päätös. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle. Toinen peruste on työvoimakustannukset. Ja kolmas peruste on ehkä paljon esillä ollut irtisanomissuoja. Jos sattuukin huono rekrytointi, voi olla vaikeaa päästä henkilöstä eroon sovulla. Voi myös ounastella, että kasvun kehittäminen näistä lähtökohdista on haastavaa, kun ei ole millä kehittää. Toisaalta kyseenalaistaisin tämän visiottomuuden kasvun suhteen. Onko niin että yrittäjä ei ole edes arvioinut omia mahdollisuuksiaan kasvuun ja ansiotason nostamiseen. Onko hän kokenut, että kasvu ei ole hänelle mahdollinen?

Tätä näkemystä tukee esimerkiksi Danske Bankin teettämä yritystutkimus, joka kertoo, että suomalaisten yritysten kasvuhalukkuus on selvästi alhaisempaa kuin Ruotsissa. Olisikin hienoa ymmärtää miksi näin? Mitkä ovat ne tekijät, että tämä olisi oikea kokonaiskuva?

Yrityksen kasvattamiseen on monia keinoja

Miten kasvaa, kun ei varsinaisia investointeja tehdä? Tässä jälleen ratkaisuksi tarjotaan innovointia ja kansainvälistymistä, eli uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä kaupallisesti kannattaviksi sekä markkina-alueen laajentamista oman maan ulkopuolelle. Kasvu nähdäänkin tärkeänä tekijänä yritysten kannattavuuden ja kilpailuaseman vahvistamisessa. Innovaatiot sekä tuotannon ja tuotteiden kehitys ovatkin välttämättömiä keinoja osana yritysten uusiutumista.

Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen onkin taitolaji. Pohtiessani itsekseni yritysten kasvua ja erilaisia mahdollisuuksia sain aikaiseksi pitkän listan. Eli vaihtoehtoja todellakin on – sekä sisäisiä että ulkoisia. Se miten PK-yritysbarometrin mukaan yritykset kokevat kasvunsa edellytykset on yllättävästi samanlaista. Yhtenä merkittävänä kehittämisen kohteena nähdään myynnin ja markkinoinnin merkitys kasvulle. Toinen kasvun mahdollistaja on yleisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen. Ja hienoa on, että digitaalisuus nähdään myös kasvun mahdollistajana, sekä uusina liiketoimintamalleina että ihan oman toiminnan tehostamisessa. Puutteelliset digitaidot ovatkin yksi jarruttava tekijä kasvua hakevalle yritykselle.

Verkostoituminen, yhteistyökumppanit ja alihankinta, nämä kaikki ovat keinoja selkiyttää omaa ydintoimintaa ja hakea kasvua. Kasvu vaati myös johtamisen ja yrityksen hallitustyöskentelyn tarkastelua, siten että yrityksen mittarit mittaavat oikeita kasvutavoitteita ja että yrityksen kulttuuri edistää kasvua mm. edistämällä ja kannustamalla innovointia ja toiminnan kehittämistä sisältä päin esimerkkinä aloitetoiminta ja aloitepalkkiot. Lisäksi yrityksen uusien tuotteiden ja palveluiden testaaminen, se että ideoita pystytään kokeilemaan esimerkiksi koemarkkinoinnilla tai asiakastesteillä, ennen varsinaista lopullista tuotetta tai palvelua, edistää tuoteportfolion uudistumista ja uusien markkinoiden löytämistä uusilla tuotteilla.

Myös tieto lisää mahdollisuuksia kasvaa: markkinoiden tutkiminen, trendien ymmärtäminen sekä kilpailija-analyysit, auttavat näkemään omaan toimialaansa liittyviä muutostekijöitä ja ehkä löytämään omaan toimintaan uusia näkymiä kilpailussa. Lisäksi omaan toimialaan liittyvien lainsäädännöllisten ja ympäristötekijöiden seuranta voi antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan yritystä kannattaa luovia.

Laajentuminen uusille markkinoille ja kansainvälistyminen ovat myös keinoja kasvaa. Kansainvälistymine on itsessään jo sen verran laaja aihe, että siitä voi kirjoittaa muutamankin blogipostauksen, joten jätän sen tässä maininnaksi.

Miten sitten realisoida kasvua yrityskohtaisesti?

Kun toimialoja on monia ja yritykset ovat erilaisia ja eri elinkaaren vaiheessa, niin miten valita oikea keinovalikoima oman yrityksensä kasvua varten? Vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista saa aikaan aikamoisen vyyhdin.

Ehkä yksi käytännön haaste pienelle yrittäjälle onkin oman arjen hallinta. On haasteellista rakentaa kasvua samalla kun tekee nykyistä liiketoimintaansa. Kasvuhakuisuus vaatii perehtymistä, aikaa, resursseja, osaamista ja varoja.

Osaava konsultti tai paikallinen yritysten kehittämiseen tähtäävä taho kuten uusyrityskeskukset tai kunnalliset elinkeinoasiamiehet voivat auttaa yritystä hahmottamaan sille parhaiten sopivia kasvun keinoja. Edellä luetellut keinot ovat vasta jäävuoren huippu. Esimerkiksi yritysostot ja erilaiset sukupolvimuutokset mahdollistavat kasvua.

Pk-yrittäjä tai teknologiastartup, lue myös tarjoamastani ”Kasvun avaimet” -palvelukokonaisuudesta ”Palvelut” -sivuilta.

Toivotan kasvu-uskoa ja kestävyyttä kasvuun, yrittäjä!

Close Menu