Nopea, vahva, luotettava – mitä yrityselämä voisi oppia joukkueurheilusta?

Yrityselämä voi hyötyä kriittisestä joukkueurheilun, urheilutapahtumien ja valmentajien toiminnan tarkastelusta johtamisen kehittämiseksi.

Maija-Leena Rissanen

Urheilumaailma ja joukkueurheilu henkilökohtaisena kokemuksena ovat olleet minulle vieraita. En ole koululiikuntaa enempää ollut missään yhteisöllisessä liikuntaharrastuksessa kuin vasta aikuisena ryhmäliikunnassa, josta olen maksanut. Sitä kautta urheilumaailman lainalaisuudet ja yhteisöllisyys ovat olleet minulle uusia asioita. Huomaan, että olen viime aikoina paljon pohtinut sitä, kuinka paljon hyvää on opittavissa ja sovellettavissa yrityselämään joukkueurheilusta ja siihen liittyvistä tapahtumista.

Omassa verkostossani on henkilöitä, joilla on vahva urheilutausta ja jotka tänä päivänä ovat liike-elämän palveluksessa. Yksi yhdistävä tekijä näissä ihmisissä onkin se kannustava asenne, positiivisuus ja tavoitteellisuus, mikä heistä henkii kaikkeen tekemiseen.

Millaisia asioita voi siis hyvin tuoda urheilusta yritysmaailmaan?

“Yrityksissä on paljon opittavaa urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja fanikulttuurista.  Miten innostetaan massoha (asiakkaita) ojnkin asian ympärille?”

Arvot ohjaavat vastuullista toimintaa

“Nopea, vahva, luotettava! “

Urheilussakin brändätään ja johdetaan joukkueita arvoilla. Sanotaan, että yritys, joka toimii arvojensa mukaisesti, menestyy. Arvelen, että samoin on myös urheilussa. Arvoista syntyy kulttuuri, jonka mukaan toimitaan.

Arvot ovat siis molempia maailmoja yhdistävä tekijä.

Vastuullisuus on tänä päivänä tärkeä asia. Urheilussa johdonmukainen junioritoiminta on osa vastuullisuutta. Moni joukkueorganisaatio järjestää hyväntekeväisyyteen tähtääviä tapahtumia osana omaa urheilutoimintaansa.    

Arvoja ja vastuullisuuteen liittyviä teemoja on hyvä nostaa esiin omassa viestinnässä ja markkinoinnissa. Näinhän moni urheilutaho jo tekeekin. Moni yritys puolestaan satsaa huomattavasti vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen uudistamalla omia prosessejaan, tuotteitaan ja palvelujaan huomioidakseen kestävän kehityksen teemoja. Kuluttajat ja asiakkaat hakeutuvatkin enenevästi niiden palvelujen ja tuotteiden ääreen, joiden arvoja he kannattavat. Tämä pätee varmasti myös urheilutapahtumiin.

Virheiden sietokyky ja joukkue yksilön tukena ovat onnistumisen avaimia

Joukkueurheilussa joukkue tulee ennen yksilöä. Myös liike-elämässä samaan hiileen puhaltaminen on a ja o. Ei yritykset turhaan laadi visioita ja strategioita sekä yritä sitouttaa henkilöstöään niihin.

KukkoLasse eli Kärppien pelaaja Lasse Kukkonen toi esiin BNI:n kasvupäivässä marraskuussa yhden tärkeän neuvon voittavan tiimin ominaisuuksiksi.  Hän kertoi, kuinka tärkeää on kannustaa tiimin jäsentä yksilönä suorituksiin ja paikata joukkueena, mikäli hän mokaa. Eli virheisiin ei jäädä kiinni, vaan mennään eteenpäin ja tiimi tukee ja auttaa ehkä korjaakin tilanteen uudella mahdollisuudella onnistumiseen, eikä solvaa mokaajaa tai juutu tapahtuneeseen. Näin pitäisi olla myös yrityselämässä.

Arvelen, että moni innovaatio jäisi syntymättä, mikäli virheistä rangaistaan. Yrittäminen ja kehittäminen vaativat myös epäonnistumisia. Virheistä oppii. Kehittymistä tapahtuu toistamalla asioita, kokeilemalla uutta ja tekemällä niitä kerta kerralta paremmin. Minua ainakin inspiroi kuunnella esimerkiksi häviöllisen ottelun tai huonon suorituksen jälkeinen urheilijan haastattelu, jossa hän tuumaa, että vielä tulee uusia tilaisuuksia onnistua. Pitää vaan oppia virheistään ja kehittyä pelaajana omissa toimissaan. Elämää on edessäkin päin. Pitää olla se voittava visio mielessä.

Suunnitelmallisuudella päästään tuloksiin

Urheilussa onnistumisia mitataan kellolla, mittanauhalla, maaleilla tai sijoituksilla eri sarjoissa. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä ilman suunnitelmallista harjoittelua. Sama juttu yrityksissä, tuloksiin päästään vain laatimalla selkeitä toimintasuunnitelmia mittareineen.

Eteneminen voittoon ei tule suoralla panostuksen tuloksen suhteella, vaan tarvitaan paljon toistoja ja harjoittelua. Myöskin yritykset voisivat rohkeammin haastaa omaa toimintaansa ja hakea kokeilemalla uusia suuntia. Suunnitelmat ja tavoitteet tukevat tätä ja auttavat ohjaamaan kohti tavoitteita.

Voisiko yrityksillä olla selkeä fanikulttuuri?

Itse kiinnostuin sattuman kautta jääkiekosta. Menin Markkinointiliiton ekskursiolla Hartwall-areenalle jokunen vuosi sitten ja iltaan liittyi myös ottelun seuraaminen. Tajusin, että tämähän on suuren luokan markkinointitapahtuma ja arvostin sitä kaikkea, mitä katsojana koin miettiessäni mitä mikäkin tilaisuuden yksityiskohta on vaatinut taustatyötä. Pelistä en siis oikeasti tajunnut juurikaan perusteita enempää. Mutta viihdyin ja tulin uudestaankin. Sittemmin pelistäkin olen alkanut tajuta ja useamman kauden kausikorttilaisena nautin nykyään täysillä otteluissa.

Mikä on tarinan opetus? Yritystoiminnassa on paljon opittavaa urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja fanikulttuurista. Miten innostetaan massoja (asiakkaita) jonkin asian ympärille? Miten solmitaan yhteistyösuhteita ja sponsorisopimuksia? Miten luodaan kokonaisvaltainen asiakaskokemus ja lojaliteetti? No, urheilussa tietysti se yksi vetävä tekijä on rakkaus itse lajiin. Mutta siitä huolimatta tilaisuuksien kilpailijana asiakkaiden eli tapahtuman kävijöiden ajasta ovat erilaiset maksetut sisältöpalvelut ja nimenomaan juuri se maksettu urheilukanava, jonka johdosta tilaisuuden potentiaalisella asiakkaalla on täysi mahdollisuus periaatteessa nauttia peli omalla sohvallaan.

Näinhän se on myös liiketoiminnassa.  Yritysten pitää pystyä luomaan keinoja vastata kilpailuun markkinoimalla tuotteitaan tai palvelujaan sekä hoitamalla ja palvelemalla asiakasta muita toimijoita paremmin.

Monimuotoinen somenäkyvyys on urheilussa jo itsestään selvyys. Sisältöjen tuottaminen ja jakaminen on ovat tätä päivää. Arvonnat, katsojakilpailut jne. ovat keinoja koukuttaa yleisöä suosikkiurheilunsa piiriin. Kuinka moni yritys tekee samaa säännöllisesti, vaikka toimiala olisikin nopeatempoinen ja soveltuisi hyvin somemaailmaan?

Valmentajalla on suuri merkitys joukkueen ja yksilöiden menestymisessä

Valmentajalla on avainrooli joukkueen ja yksittäisen urheilijan menestymisessä. Zlatan Ibrahimovicin sanoin, todellinen valmentaja pystyy käsittelemään erilaisia persoonia. Joukkue voi hyvin, jos siellä on erilaisia persoonia.

Valmentajalta kysytäänkin vahvaa johtajuutta, kykyä hyväksyä erilaisia persoonia, kykyä sorvata erilaisista osaamisista yhteen hiileen puhaltava kokonaisuus. Urheilussa roolitus on melko selkeää. Joukkueisiin hankitaan jäseniä täsmähankinnoilla.

Sattumalta joulukuun Kalevassa oli juttu Erkka Westerlundista, otsikossa oli ihan että ”Huutaminen ei toimi”. Kyse oli vuoden valmentajavalinnoista ja kritiikki kohdistui valitun autoritääriisiin valmennusmenetelmiin. Tässä jutussa Erkka edusti Suomen Ammattivalmentajat ry:tä puheenjohtajana. Erkan mukaan hyvän valmentajuuden kriteeri on kyky ohjata oppimiskeskeisesti. Pelkkä voiton tavoittelu tekee ilmapiiristä ahdistavan. Valmentaja kantaa kokonaisvastuun urheilijasta ihmisenä. Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa inspiroitumaan ja löytämään intohimon. Se ei tapahdu ylhäältä päin käskemällä, vaan tukemalla ja dialogia käymällä. Hän siteeraa vielä edesmennyttä urheilulääkäriä Aki Hintsaa sanoin: “Menestys on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sivutuote.”

Kuinka moni yrityspomo kokee olevansa valmentaja? Kuinka moni osaa innostaa omat joukkueensa toistuvasti hyviin suorituksiin?

Close Menu