Kaikki liittyy kaikkeen
– ajatuksia työnantajaimagon, markkinoinnin ja yritysviestinnän suhteesta

Milloin viimeksi olet miettinyt oman yrityksesi työnantajamainetta?

Maija-Leena Rissanen

Keskustelua työnantajaimagosta kesälomien kynnyksellä

Yrittäjäverkostossani olevan rekrytoinnin asiantuntijan kanssa syntyi keskustelua siitä, kuinka yritykset eivät aina herää miettimään omaa työnantajaidentiteettiään ja -mainettaan. Hän sanoi oivallisesti, että työnantajamaine on yhtä tärkeää kuin markkinointi ja asiakaspalvelukokemus yrityksen brändille. Asia oli hänelle erityisen ajankohtainen, kun kesän ajaksi moni yritys on jälleen hakenut soveltuvia kesäharjoittelijoita ja -lomittajia, toiset työnantajat onnistuen siinä hyvin ja toiset taas hieman takellellen.

Tänä internetin ja sosiaalisen median aikakautena huono kello kuuluu kauas. Yritys, joka ei osaa kohdella kaikkia työntekijöitään ja niitä uusimpia ja nuorempia oikein, kokee jatkossa entistä haasteellisemmaksi sopivan ja pätevän porukan työhönottamisen, jos nyt edes on riittävästi sopivia hakijoita, mistä valita.

Jäin pohtimaan keskustelustamme, kuinka kaikki oikeastaan vaikuttaa kaikkeen. Ainakin mitä tulee yrityksen viestintään, markkinointiin ja työnantajamielikuvaan. Yrityskulttuurilla on tietysti oma tärkeä roolinsa tässä kaikessa, miten nämä eri osa-alueet kohtaavat ja tukevat yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita.

Työntekijäkokemus on yrityksen työntekijämaineelle yhtä tärkeä kuin asiakaspalvelukokemus brändille

Moni asia yrityksen toiminnassa pohjautuu yhteisiin arvoihin ja yrityskulttuuriin. Kuinka toimitaan arjessa, kuinka kohdataan työntekijä, asiakas, sidosryhmät jne. Miten toimitaan, kun ei menekään niin hyvin ja joudutaan muuttamaan toimintaa. Työnantajamielikuva ja -maine ovat vahvan yrityskulttuurin lopputuotos. Se, miten yrityksen nykyinen henkilöstö kokee työnsä merkityksen ja sitoutuu työpaikkansa arvoihin, välittyy monen kanavan kautta potentiaalisille työnhakijoille ja luo siten työnantajakuvaa.

Pelkillä markkinointieuroilla ei kehitetä siis työnantajamainetta, mutta kyllä positiivinen vaikuttaminen markkinoinnilla tukee myös positiivisen työnantajamielikuvan syntymistä. Moni yritys tuokin esiin henkilöitään, esim. erilaisilla rekrytointikampanjoilla, joissa yrityksen työntekijät kertovat työstään ja yrityksestä, jossa ovat töissä.

Yrityksen arvoista viestiminen tukee myös positiivisen työnantajamaineen syntymistä. On selvää, että asiakkaat ostavat yrityksistä, joiden arvoja he kannattavat. Mutta samoin enenevästi potentiaaliset työntekijätkin hakeutuvat yrityksiin töihin, joiden arvot vastaavat heidän arvojaan.

Miten luoda positiivista työnantajamainetta?

Esimerkkiyritys XYZ haluaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja profiloitua alansa johtavaksi palveluyritykseksi. Yrityksen strategia tähtää visioon olla alansa halutuin asiakkaiden sekä työntekijöiden keskuudessa. Työnhakijoille yritys pyrkii viestimään olevansa työntekijöistään välittävä, kannustava ja palkitseva työnantaja. Miten siis yritys XYZ voisi luoda mainettaan johdonmukaisesti?

Ihan ensimmäiseksi yritys voisi rakentaa itselleen tietoisesti viestintäsuunnitelmaa, joka huomioi kaikki eri sidosryhmät ja joka tukee yrityksen tavoitteita. Yrityksen viestintää on kaikki tarkoituksellinen ja tarkoittamattomat viestit yrityksestä, jonka henkilö havaitsee ja vastaanottaa. Yritys viestii jo esimerkiksi pelkällä olemassaolollaan. Jokainen kontakti on mahdollisuus viestintään, olkoonpa kyseessä asiakas, liiketoimintakumppani, tavaran toimittaja tai joku muu sidosryhmä. Vaikka yritys ei viestisi tilanteessa tavoitteellisesti, muodostuu kontaktista silti jonkinlainen kokemus. Suunnitelmallisuus onkin avainasemassa, jotta viestintä olisi vastaanottajille johdonmukaista.

Viestintä on siis tärkeä työkalu mielikuvien ja maineen rakentamisessa. Viesteillä ei pystytä suoraan muokkaamaan ihmisten käyttäytymistä, vaan niillä pyritään vaikuttamaan mielikuviin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Viestijä ei voi myöskään määrätä, miten vastaanottajat tulkitsevat tai kokevat hänen viestinsä. Onnistunut viestintä voi kuitenkin saada aikaan haluttuja mielikuvia. Vaikuttaakseen tavoitteellisesti mielikuviin, yrityksen tulee suunnitella, miten se viestii ja millaisin argumentein.

Yrityksen omien sidosryhmien tunnistaminen on tärkeää. Yritysviestintä on vuorovaikutussuhteiden hoitamista ulkoisten sidosryhmien kanssa. Yritysviestinnässä on paljon yhtäläistä markkinointiviestinnän kanssa. Kun yritysviestintä tähtää yrityksen tunnettuuden edistämiseen, niin markkinointiviestinnässä yrityksen tuote tai palvelu on viestien pääosassa. Yritysviestintä linkittyy markkinointiviestintään myös siten, että asiakkaat saattavat sen vaikutuksesta suosia nimenomaan tiettyä yritystä. Yrityksen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä markkinointi ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa, koska ihmiset eivät erottele viestinnän kanavia vastaanottaessaan viestejä.

Viestinnän tarinallistaminen on mahdollisuus. Ihmiset muistavat tarinoita paremmin kuin pelkkiä faktoja. Tarinoiden kerronta onkin osa tämän päivän viestintää ja markkinointia. Se, mistä kerrotaan ja miten, heijastaa omia arvoja, osaamista ja visioita sekä asiakkaidensa arvoja. Tarinat voivat olla persoonallisia ja täten myös tärkeä erottautumistekijä. Niillä pyritään saamaan aikaan kiinnostusta, keskustelua ja sitoutumista. Fiktio ja dramatisointi voivat olla tarinankerronnan välineitä, mutta valheellisuus tarinoissa ei kuitenkaan kanna pitkälle.

Olemassa olevan yrityksen maineeseen vaikuttavat menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuden näkymät. Yrityksen maine määritellään kuitenkin sen nykyisen tilanteen mukaan.

Aika paljon asioita mietittäväksi viestintäsuunnitelman laatimisessa?

Työnantajamielikuvaan voi vaikuttaa

Työnantajamielikuvan voi määritellä käsitykseksi siitä, millaista yrityksessä on työskennellä. Se rakentuu yrityksestä sisältä ulospäin, eikä sitä saada hyväksi pelkillä lupauksilla. Teot puhuvat vahvimmin yrityksen todellisesta luonteesta työntekijöiden ja työnhakijoiden silmissä. Viestit yrityskuvasta todentuvat vasta, kun niihin oikeasti uskotaan. Yhtenäiset viestit kaikissa kanavassa, tarttuminen mahdollisuuksiin ja jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ovat tehokasta työnantajamielikuvan viestintää.

Ensimmäisessä työpaikassaan oleva harjoittelija tai kesälomittaja voi olla yrityksellesi tärkeä viestintäkanava ja ennen kaikkea tulevaisuuden tekijä. Yritysten tulisikin tiedostaa, että kuka tahansa asiakas tai sidosryhmän jäsen voi mahdollisesti olla tärkeä ja haluttu työntekijä tulevaisuudessa. Yrityksen hyvä tunnettuus ja maine alalla edesauttavat osaavien työntekijöiden hakeutumista yritykseen. Tänä päivänä usealla ihmisellä on omat verkostonsa ja on melko helppoa tarkistaa, miten yrityksen viestintä toimistaan vastaa todellisuutta.

Vanha sanonta ”walk the talk” pitää hyvin paikkansa. Tee se, mitä lupaat. Toimi niin kuin kerrot toimivasi. Maine on tärkeää ja hyvä maine auttaa liiketoiminnassa, olipa kyse uusista työntekijöistä tai kaupoista.

Olisiko aika tarkistaa, että viestintäsuunnitelmasi sekä markkinointitoimesi tukevat strategiaasi ja ovat arvojesi mukaisia sekä keskenään linjassa myös kasvun ja rekrytoinnin suhteen?

 

Close Menu